Vanhat filosofian harjoituskysymykset ovat tulleet useinkin mieleen puolentoista vuoden aikana, kun kylillä ja somessa on mietitty, että heilahtaako Kuusamon kirves ja jos niin mihin suuntaan puu kaatuu - ellei ole jo lahonnut pystyyn ennen kaatomiehen tuloa. Onko siellä muuten silloin enää kantoakaan jäljellä?
Toisinaan juttu on kulkeutunut siihen, että mitäpä jos asioita pitäisikin tulevaisuudessa tehdä jonkun muun kuin meikäläisten kanssa.
Useammallakin toimialalla kysymys on arkikäytänteisiin verrattuna hupaisa, ja ainakin kulttuurissa ja kirjastossa se vetää väkisinkin suun hymyyn; Koillismaan kirjastot, Kuusamo, Pudasjärvi, Posio ja Taivalkoski, tuottavat kirjailijavieraat, lasten nukketeatterit ja henkilökunnan koulutukset jo nyt yhteisvoimin.
Koillismaan kulttuuritoimijoilla - Kuusamo, Posio, Taivalkoski - on jo pitkään ollut yhteistyösopimus, jonka pohjalta tietoa, kokemuksia ja resursseja jaetaan yli kuntarajojen. Seuraavan kerran koillismaalaiset kulttuurin toimijat kokoontuvat Posiolla huhtikuussa.
Lapin kirjastot järjestävät täydennyskoulutukset yhdessä ja pohtivat yhteisen strategian lisäksi entistä laajempaa keskitettyä hankintaa sekä yhteisrekisteriä, joka toisi jokaiselle suuremmat edut, kun vanhentuvat kirjastojärjestelmät joudutaan uusimaan.
Seuraavan kerran Lapin kirjastot hiovat yhteistoimintaansa toukokuussa. Kaikkien Lapin ja Oulun maakuntakirjaston alaisten kirjastojen kirjat matkaavat jo yhteisessä kimppakuljetuksessa yli kuntarajojen, Lapista Koillismaalle ja takaisin.
Möröt ovat usein pelottavampi silloin, kun niitä ei ole vielä nähnyt. Päivänvalossa ne saattavat olla jopa hupaisan näköisiä.
 |
| Heilahtaa, ei heilahda, heilahtaa... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti